TIEDOTE 21.3.2012
Yritysten jätehuollon tavoitteet ja seuranta eivät kohtaa
Yritykset asettavat jätehuollon toimivuudelle ja kierrätysasteelle tavoitteita ja raportointijärjestelmätkin ovat olemassa, mutta syntyneitä jätemääriä ei juurikaan seurata. Tutkimuksen mukaan vain muutama prosentti yrityksistä pyrkii kaatopaikkajätteen lopettamiseen kokonaan.
Toukokuun alussa voimaan tuleva uusi jätelaki velvoittaa jätteen määrän vähentämiseen, jätteiden kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämiseen sekä kaatopaikoille joutuvan jätteen määrän vähentämiseen.
– Tutkimuksesta käy ilmi, että SITA Finlandin toimialueella kolmella neljästä yrityksestä on voimassaoleva ympäristöohjelma, joka on usein osa laatujärjestelmää. Ja lähes kaikissa muissakin se oli ainakin suunnitteilla. Odotetusti 87 prosentilla Green Office -yrityksistä oli ympäristöohjelma, kertoo SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas.
Suurin osa on määrittänyt jätehuollolle tavoitteet, ja esimerkiksi kaatopaikkajätteen vähentämiseen pyrkii yli puolet yrityksistä. Kokonaan kaatopaikkajätteetön toiminta on tavoitteena vain muutamalla prosentilla yrityksistä.
Jorma Kankaan mielestä yllättävää tuloksissa on se, että vaikka ohjelmat ja tavoitteet on kirjattu ja raportointijärjestelmä on olemassa, ei jätemäärien seurantaan ole panostettu.
Joka viidennessä yrityksessä tiedetään, miten jätemateriaali jakaantuu jatkokäsittelyn suhteen. Noin kolmannes arvioi tietävänsä jakaantumisen. Kaikista vastaajista kuitenkin 45 prosenttia ei tiennyt eikä osannut arvioida, kuinka suuri osa jätteistä menee kierrätykseen, kaatopaikalle tai poltettavaksi. Esimerkiksi puolet Green Office -vastaajista kuului tähän ryhmään.
– Tämä tarkoittaa, että yrityksissä on voimakas tahtotila jätehuollon tavoitteen asettamiseen ja työntekijöiden lajittelukoulutukseen, mutta lopputulosta ei seurata. Tai onko niin, ettei lukuja osata tulkita? Jätehuollon kehittäminen vaatii tarkkaa seurantaa ja muutoksiin reagoimista. Seuranta on kaiken kehitystyön perusta, miettii Jorma Kangas ja kannustaa yrityksiä pyytämään jätehuoltokumppaneilta säännöllistä raportointia.
Reilu kolmannes vastaajayrityksistä oli teettänyt jätehuollon kartoituksen ulkopuolisella taholla kuluneen vuoden aikana. Samalla määrällä yrityksistä kartoitus on kokonaan tekemättä. Puolella vastaajista kartoituksesta on aikaa yhdestä kolmeen vuotta.
Tutkimuksen mukaan kaatopaikalle päätyy noin 15 prosenttia yritysten jätteistä. Niissä yrityksissä, joissa jakautuminen tiedettiin tai se osattiin arvioida oli kierrätykseen menevän jätteen osuus 54 prosenttia ja poltettavaksi meni 31 prosenttia.
– Polttaminen sai kannatusta yli puolelta vastaajista, mutta neljännes ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Vastausten mukaan lähes kolme neljästä kokee jätteiden polttamisen jossain määrin kierrättämisenä. Uudessa jätelaissa polttaminen ei kuitenkaan ole kierrättämistä vaan muuta hyödyntämistä. Jätehierarkian mukaan vasta kolmanneksi paras tapa hyödyntää jätteet on niiden energiakäyttö. Viimeisenä on kaatopaikkasijoitus.
Loppuvuodesta tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin myös, voisiko kaatopaikkajätteen vähentämisestä olla hyötyä yritykselle. Lähes kaksi kolmesta kokee, että se parantaisi imagoa ja toisi kustannussäästöjäkin. Vain noin puolet yrityksistä oli saanut omalta ympäristöhuoltoyritykseltään neuvoja kaatopaikkajätteen vähentämiseen kuluneen puolen vuoden aikana.
– SITAlla on esimerkiksi nettipohjainen seuranta- ja raportointityökalu, jolla jätteen määrästä saadaan yksilöityä tietoa, jota voidaan käyttää myös neuvontatyön pohjana. Olemme aloittamassa asiakkaidemme pyynnöstä uutta 0-Kaatis -palvelukonseptia, jonka tavoitteena on nollata kaatopaikalle menevän jätteen määrä. Alan toimijat voivat olla strategisia kumppaneita ja kannustaa asiakkaitaan tarttumaan aktiivisemmin lajitteluun ja juuri kaatopaikkajätteen minimoimiseen, painottaa Jorma Kangas.
Lisätietoja:SITA Finland toimitusjohtaja Jorma Kangas, puh 050 9127020, jorma.kangas(at)sita.fi, www.sita.fi
